Katriina Ilmaranta
Kulttuuria
värikuvina
Yhteiskunnan sulkeminen koronavuosina herätti monen huomaamaan, kuinka perustava rooli kulttuurilla on elämässämme. Se, ettei erilaisiin tapahtumiin enää ollut mahdollista osallistua, sai monen kokemaan määrittelemätöntä alakuloa. Tämä mielessä lähdimme tutkimaan kulttuurielämää Turussa 1900-luvun taitteen molemmin puolin, ennen itsenäistymistä ja sisällissodan vuosia. Aikakauteen liittyvät suomen kielen ja kansallisen kulttuurin nousu venäläistämispyrkimyksiä vastaan. Samaan aikaan yhteiskunta kehittyi teollistumisen myötä. Elettiin siislähtökohtaisesti vilkasta ja sosiaalista aikaa, mutta silti kulttuurin ja taiteen harrastuneisuuden moninaisuus yllätti meidät. Aikakauden sanomalehdet olivat täynnä ilmoituksia mitä erilaisimmista tapahtumista. Mahdollisuuksia oli laidasta laitaan: teatteria, elokuvaa, laulujuhlia, musiikkitilaisuuksia, kuvataidetta, kirjallisuutta. Lisäksi vapaa-aikaa vietettiin urheillen, hiihtäen, uiden ja pelaten. Jos tämä ei vielä riittänyt, tarjosivat kaupunginlukuisat puistot, ravintolat ja kahvilat lisää huvituksia.
Fritir-sivusto pyrkii tarjoamaan näkymän tähän eläväiseen ja moderniin kulttuuri-Turkuun vuosina 1880–1917. Valokuvia on kerätty useista museoista Turusta ja muualta. Erityisen sivustosta tekee se, että vanhoja historiallisia mustavalkokuvia on paitsi restauroitu myös väritetty uusin digitaalisin menetelmin. Sinänsä yli 100 vuotta säilynyttä mustavalkoista kuvaa voi kaikkine kulumajälkineen pitää täydellisenä: se on aito dokumentti menneisyydestä eikä tarvitse mitään lisää. Kuvankäsittelyn mahdollisuuksia on tällä sivustolla tarkasteltu pikemminkin vaihtoehtona. Voisiko sen kautta avautua uusia kuvallisia merkityssisältöjä?
Historialliset valokuvat ovat voineet vaurioitua monella tavalla, niistä löytyy naarmuja, sormenjälkiä, tahroja. Restauroitu ja väritetty versio löytyy artikkelin 3 (Turkulaiset) yhteydestä.
Originaalikuva: Johan Reinberg, Turun museokeskus.
Krediitit >>Meidän ajassamme valokuva on pääsääntöisesti värillinen, ja mustavalkoisuus koetaan tyylitteleväksi. Tästä seuraa, että värillinen valokuva on nykyihmiselle luonnostaan lähestyttävä, sen sisältöihin eläydytään vaivattomammin. Keskeinen päämäärä meille tekijöille onkin ollut elävöittää näkemystä vuosisadan vaihteen Turusta, tuoda katsoja ikään kuin lähemmäksi aihettaan.
Valokuvien restaurointiin ja värittämiseen löytyy nykyään tehokkaita menetelmiä, jotka kehittyvät koko ajan. Fritir-sivuston kuvissa hyödynnetään useita eri ohjelmistoja, jotka perinteisen kuvankäsittelyn lisäksi tarjoavat tekoälyyn pohjautuvia työvälineitä. Ilman uusia tehokkaita työkaluja tämän laajuinen projekti ei olisi ollut mahdollinen. Jokaisen pienen naarmun poistaminen käsin maalaamalla olisi käytännössä ollut valtavan työlästä. Tekoälyn avulla tätä osaa prosessista on ollut mahdollista järkiperäistää. Projekti on kokonaisuudessaan ollut tutkimusmatka, jossa on hahmotettu yksi mahdollinen tapa käsitellä historiallisia valokuvia. Silti jokainen kuva on aina yksilö, ja kuvia värittäessä tämän huomaa selvästi. Osa kuvista ei toiminut väritettynä lainkaan, osan taas algoritmit saivat loistamaan.
Yksityiskohta ryhmäkuvasta. Henkilön kasvonpiirteitä on mahdollista selkeyttää tekoälyn avulla. Alkuperäinen väritetty ryhmäkuva löytyy artikkelin 3 (Turkulaiset) yhteydestä.
Originaalikuva: Turun museokeskus.
Krediitit >>Värien totuudenmukaisuus aiheutti pohdintaa. Parhaimmillaan algoritmit yltävät varsin uskottavaan ja luontevaan lopputulokseen ja toistavat värejä suhteellisen oikein. Toisinaan värien määrittelyssä taas joudutaan turvautumaan tulkintaan. Kuvankäsittelyn tueksi täytyy etsiä muuta historiallista materiaalia, esim. säilyneitä esineitä, varhaisia värivalokuvia. Täydellisyyteen ei kuitenkaan ole mahdollista päästä: värittäminen on aina jossakin määrin tulkintaa. Väritetyt valokuvat luovat kuitenkin omanlaisensa kiehtovan vision, joka toivottavasti houkuttelee pohtimaan mennyttä aikaa ja elämää uudella tavalla.
Toivomme katsojan viihtyvän sivustolla.
Yksityiskohtia, kuten palomiesten kypärien värejä vertailtiin aitoihin museoesineisiin.
Originaalikuva: Sibelius-museon arkisto.
Krediitit >>